maanantai 13. elokuuta 2012

kuinka häissä käyttäydytään?

useimmilla se alkaa siinä
kahden- ja kolmenkympin välillä
ja kuinka pitkälle ehtii pötkiä
ennen normeihin taipumista
indikoi altistumisen astetta
joten vältä sukujuhlia,
vältä televisiokastraatiota
ja vältä liiaksi hymyileviä ihmisiä

suunniteltiin näyttävää sisääntuloa
pari tuntia myöhässä
musta gangsterikupla kaahaa pihaan
ikkanasta tykittää smack my bitch up
kukaan ei huomannut,
jengi söi vaan kermakakkua

lavalla bändi soitti leeviä ja dingoa
mukavaa musiikkia,
sellaista mitä on kiva tanssahdella kevyessä jurrissa
porukka ei kuulemma tykännyt suunsoitosta
psykebluessi ei uponnut suureen yleisöön
eikä anusraiskausperformanssi kuohuviinipullolla
eikä moni muukaan juttu

myöhemmin kuultiin että joku oli vasikoinut hääparin häivyttyä
ja että joidenkin mielestä pitäisi kuulemma oppia käyttäytymään
enkä ole vieläkään ihan varma että oliko ne häät
vai olikohan ne sittenkin hautajaiset

sunnuntai 5. elokuuta 2012

k.o.

mikä tuuli puhalsi
kaikki nämä ihmiset tänne
näiden 
surullisten pöytien ääreen?

kaadan moottoriöljyä kurkustani alas
ja hymyilen jotain vinksahtanutta hymyä
keuhkot rahisee karstaa
niissä on hyvät saundit
kuulostaa
rypistyneeltä muovipussilta 
laastarit irtoo ja liputtaa
epätoivoisen äyskäröinnin stigmat
ei titanickaan selvinnyt
enkä taida minäkään

alan olemaan valmis
seuraavaan painosarjaan

keskiviikko 1. elokuuta 2012

taide pitkä, elämä lyhyt

olen suunnitellut
itsemurhani
jo valmiiksi:
haluan räjähtää
tunnistamattomaksi velliksi
ihmisjoukon päälle
viimeisenä tekonani
räiskähtää
kuin sielu
van goghin
villistä siveltimestä
taustalla voisi soida
vaikkapa bethovenin
oodi ilolle