kun pasi lähti lataamoon
me jäätiin lääkitsemään
sotavammoja ja itsepetosta
diletantin ottein
ja mietittiin miten outoa se on
kun toiset sekoaa tahtomattaan
ja toiset ei koskaan saavuta
tahtomaansa sekavuustilaa
vaikka kuinka sitä yrittäisivät
tiedän elämän tyhjyyden
kammottavan syvyyden,
miten se tekee ihmisestä hullun
ja sen kuinka ajan kuluessa
kaikki todennäköisyydet laskee
tai kasvaa,
miten sen nyt tahtoo nähdä,
mutta ei se ainakaan
mitään hyvää tiedä
manu sanoi että kuudenkymmenen
ikävuoden kieppeissä
hän saapui elämässään
eräänlaiseen laaksoon
mietittiin tossa
että voisikohan siellä laaksossa
tulla käymään kylässä
edes vähän hengähtämään
ajoittain nimittäin
menee ihan duunista tää
