en mä tiennyt että supersankaritkin on kuolevaisia
nyt tiedän
joten kutsuin super-, hämähäkki- ja lepakkomiehen kylään
tarjosin teetä ja pähkinöitä
puhuttiin mielenterveysongelmista,
nöyryyttävistä tappioista ja super-masennuksesta
ja mietin onko kaikki ollut vaan liian helppoa meille
en tiedä, mutta löysin valon
pienessä tummassa lasipurkissa
siinä lukee hypericum perforatum
1 kpl kolme kertaa vuorokaudessa
nyt olen pyörinyt muutaman vuorokauden
sängyn pohjalla, niistäen yksinäistä nenääni
itkien ja nauraen ja hajoillen
mietin onkohan tämä vielä ihan tervettä
en tiedä enää kenen puoleen kääntyä
löytääkseni armahdusta tai lohdutusta
kissa ahmii ruokansa ja oksentaa parketille
edelleen se on tässä, nukkuu ihan vieressä
yhdessä me rukoillaan anteeksiantoa pieniltä kiviltä
ja niistetyiltä papereilta
ja kirjoittamattomilta runoilta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti